Kunnat ei enää hyödy suoraan liikunnan vaikutuksista!

Mielipide kirjoitukseni Aamulehdessä 19.7.2021
 

Jätelaki tulee muuttaa kierrätyslaiksi

 

Aamulehti 7.7.2021 Mielipiteissä, Niilo Rautionmaa

 

Jätelaki 2021 – Oho, mikä unohtui?

Suomessa tulee uusittu jätelaki voimaan 19.7.2021. Jätelaki on päivitetty vastaamaan EU:n tavoitteita lisätä kierrätystä eli materiaalin hyötykäyttöä uudelleen. Yleisenä tavoitteena on kierrättää selkeästi yli puolet ylijäävästä materiaalista taajama-alueilla vuoteen 2025 mennessä.

Koko maailma kulkee kohti kiertotaloutta ja tämän lain mukaan Suomi varsinkin kunnian himoisempana kuin EU velvoittaa. Me olemme kaikki jo tiedostaneet uusiomateriaalin tärkeyden ja suosimme helposti näitä tuotteita ja valintoja arjessa. Tärkeää on mahdollistaa helposti tämä olemassa oleva katsonta tulevassa.

Asunnot tarvitsevat enemmän ja selkeää tilaa lajitella, yhden lajitteluvaunun menetelmä tiskikaapissa on jo ahdastapa toteutukselle. Lokeroita sekä kaappeja tulee olla enemmän ja tätä tulee ohjata myös olemassa olevaan asuntokantaan toteutettavaksi.

Taajama-alueilla, kuten olemassa olevilla omakotialueilla, kierrätyksen järjestämistä tulee myös ohjata ja helpottaa toteutumaan myös muutoin kuin naapurien vapaaehtoisuus kimpoilla. Kuntien tulee ottaa tässä isompaa ohjausroolia, eikä vain odottaa kimppoja tai siirtää vastuuta omistamilleen jäteyhtiöille. Ihmiset haluavat kierrättää ja mitä helpompaa, niin sen paremmin saadaan tavoitteet aikaiseksi. Tällaisesta tahtotilasta on jätetty aloitteita jo useammassa kunnassa.

Oho – mikä unohtui? No, lain asenne ja henki. Koko sama jäte tulee ajatella uudelleen koska sitä ei enää juuri saa syntyä. Kun lain tavoite on saada reilusti yli puolet ”jätteestä” kierrätettyä uusiomateriaksi niin oikea henki toteutukseen syntyisi lain nimen muutoksella – Kierrätyslaki 2021. Kierrätyslain hengessä, kun muuttaa uusitun lain ajatuksen sopivaksi niin suuntaamme kohti tulevaisuutta oikealla asenteella ja saamme kierrätyksen tapahtumaan.

 

Niilo Rautionmaa, Pirkkala

Hyväksytty toiminnankehittäjä

 

LUONNON JA TALOUDEN TASAPAINO

Verotuksella ohjataan toimimaan kestävän kehityksen suuntaan ja samalla niitä korottamalla Suomen julkista sektoria ollaan vain paisuttamassa.

On aika uusiutumiselle, tasapainoista ja kestävää taloutta ei ole ilman tasapainoista ja kestävää luontoa.

Julkiset budjetit ekologisesti kestävälle tasolle

Näkökulma on helppo, tulevaisuudessa molempien käsien tulee tietää mitä ne aiheuttavat. Politiikka luonnon arvoilla on edennyt siten, että oikealla kädellä hämmennetään lisää varoja ja vasemmalla kädellä käytetään enemmän kuin on olemassa.

Jokainen käytetty euro vaikuttaa luontoon kulutetaan se, miten tahansa, niin yksityisen, yrityksen tai julkisen tahon toimesta. Luontotehoton rahan käyttö asettaa luonnon ja talouden epätasapainoon. Rohkenen sanoa, että suurin huomioimaton luontorasitus synnytetään julkisen sektorin kautta.

Monet ratsastavat päättäjiksi puhumalla luonnosta mutta kasvattavat julkista taloutta surutta palveluiden lisäämiseksi, joissa Pirkkalassa olemme jo Suomen parhaita. Meidän tulee huolehtia tasapainosta ja vähintään jäädyttää verotus nykyiselle tasolle tai saada kehityksellä jopa laskemaan, saadaksemme julkiset budjetit ekologisesti kestäviksi.

Hyvin toimivaa palvelua ei saa juuri paremmaksi pumppaamalla vähän lisää rahaa vuosittain, vaan uudelleen ajattelemalla ja rohkeasti kehittämällä sekä kokeilemalla. Korona on osoittanut meille, miten meillä on erilaisia valmiuksia toimia toisin, kun emme toimi oman navan kautta.

Elämme yli varojemme

Pirkkalassa käytetään laajentumisen ansiosta maa-alueiden myynnistä tulleita varoja käyttötalouteen. Mikä olisi enemmän luonnon väärin käyttöä? Kasvualueiden tulee kyllä suunnitellusti kehittyä, koska tiiviimpi yhteisö pystyy toimimaan ekologisesti taloudellisemmin. Katsontamme lähelle tulee tulevaisuudessa olla laajempi perspektiivi. Laajentumisen tuottoa tulee hyödyntää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ekologisten toiminta tapojen mahdollistamiseen arjessamme.

Toimimalla siten että monimuotoinen luonto kasvaa enemmän kuin talous, niin pääsemme tasapainoon tekemällä oikeita ratkaisuja. Kokonaisuuksia ei ratkaista kuntarajojen sisällä, jos tähän lähdettäisiin, niin kasvavassa kunnassa tulisi aloittaa tyhjennys. Ympäristöasioissa tulee lisätä seudullista yhteistyötä. Kokonaisuutta ei ratkaista nurkkapatriotismin asenteella. Yhteistyötä tulee lisätä ja se vaatii yhteisen ymmärryksen ja aidon tahdon toimia realistisesti.

Kunnan olemassa oleva palvelutuotanto tulee inventoida ja samoin tulevat muutokset, uusien kohteiden kehitys tai rakentaminen tulee huomioida aina luonnon tasapainon kautta. Tähän voidaan käyttää tarvittaessa ekologista kompensaatiota. Kun pääsemme ekologisesti kestävään budjettiin niin kaikkea lähiluontoa ei tarvitse tuhota elämiseen.

Realistisesti, vähentäen itsekkyyttä ja ahneutta, tuotamme menestyksen ja turvaamme sen myös lapsillemme.

Niilo Rautionmaa

Hyväksytty toiminnankehittäjä, RKM

Kuntavaaliehdokas, kokoomus

 

Niilo Rautionmaa, Pirkkala, kuntavaaliehdokas (kok)

 

Pirkkala mukaan lain käytäntöön

MAANKÄYTÖN SOPIMUKSET HYÖDYNNETTÄVÄ KASVUKÄYTÄVÄLLÄ 

Kirjoitus perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Maankäyttömaksut ja kehittämiskorvaukset 2020, Oikeudellinen selvitys maankäyttösopimuksia koskevista käytänteistä.

Ympäristöministeriössä (YM) on vireillä maankäytön- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus vuosina 2018- 2022, minkä vuoksi on teetetty tarkastelu maankäyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia koskevista käytänteistä ja arvioitu niiden oikeudellista suhdetta (132/1999) MRL 12 a luvun sääntelyyn.

Pirkkalassa aihe on ajankohtainen, koska kunnan asunto- ja maapoliittinen ohjelma on parasta aikaa valmistelussa tulevaisuutta varten. Tämä tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi kevään aikana. Laissa edellytetään, että kunnilla tulee olla maapoliittinen ohjelma muttei määritä sen sisältöä tarkasti. Maapolitiikalla tarkoitetaan kuntien maahankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tämän vuoksi kunnan ohjelman päivitys on erityisen tärkeässä roolissa poliittisena linjauksena kunnan kehityksen ja rakentamisen ohjaukseen tulevassa.

Vuonna 1999 MRL 12 a asetettiin helpottamaan maankäyttösopimuksia raakamaan kaavoitukseen kunnan, yksityisen tai kolmannen tahon kesken. Käytännössä käyttöala on rajautunut vain asemakaavamuutoksiin ja siten lisä- ja täydennysrakennushankkeisiin.

Selvityksessä ilmenee maankäyttösopimusten määrittelykäytännön olevan vaihtelevaa. Kaavamuutoksen yhteydessä peritään maksuna kunnalle noin 40-60 %:a tontin arvonnoususta. Maksuista on myönnetty alennuksia esimerkiksi täydennysrakentamisen edistämiseksi. Pirkkalassa ei ole tehty kaavoitusta yksityiselle maalle eikä selkeitä maankäyttösopimuksia asemakaavamuutoksiin. Tämä tarkoittaa, että Pirkkalassa on tehty sopimuksia, joista kunnan kaavoitusoikeudesta ei ole sovittu selkeää maksua hyödyn saajalle. Kunta ei ole hyödyntänyt lain antamaa mahdollisuutta ansaita yhdyskuntarakenteen ylläpitäjänä. Selvityksenkin mukaan maksujen kustannusvastaavuus ei ole kovinkaan avointa ja läpinäkyvää.

Pirkkalassa tulee ottaa maankäyttösopimukset tavalliseen keinovalikoimaan hyväksyttynä ja avoimena prosessina kaikille osapuolille. Selvityksessä ehdotetaan, että maksujen tulee olla kustannusvastaavia, läpinäkyviä ja lisätä samalla sopimusosapuolien välistä tasapainoa. Näitä saadaan edistettyä selkeällä maapoliittisen ohjelman sisällöllä käytettäväksi maankäyttösopimuksiin sekä avoimella yhdyskuntarakentamisen kustannustietojen saatavuudella.

Selkeillä pelisäännöillä kehittyvän Pirkkalan joukkoliikenteen kasvukäytävän varrella olevat kiinteistöt ja yhteistyökumppanit tietäisivät toimintamahdollisuudet. Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia kunnostaa tai uusia vanhoja kiinteistöjä lisäämällä rakennusoikeutta ja kerrosmääriä täydennysrakentamista varten. Tästä on jo esimerkkejä mm. Loukonlahden alueella. Nämä kasvukäytävät ovat Naistenmatkantien varrella 500 m säteellä, Suupalla, Vähäjärvellä, Kurikassa, Kyöstissä, Pereellä ja Takamaalla. Asia koskettaa isoa määrää kuntalaisia ja siitä saatavat hyödyt, kuten tulovirta, kaikkia kuntalaisia.

Kohtuuhintaista rakentamista ei myöskään voi syntyä ilman tehokasta kaavoitusta ja riittävää tonttitarjontaa. Tästäkin näkökulmasta katsottuna yksityisen maan kaavoittamisen sulkeminen kategorisesti pois keinovalikoimasta kehittämiskorvausta hyödyntämättä on lyhytnäköistä politiikkaa.

 

Niilo Rautionmaa, toisen kauden valtuutettu (kok), rakennusmestrari

Kuntavaalien 2021 teemani, Pirkkala

 

VAKAATA JA KESTÄVÄÄ TALOUTTA EI OLE

ILMAN VAKAATA JA KESTÄVÄÄ LUONTOA

 

      Pirkkalassa kuntavaalien 2021 teemani ovat:

o           Verotaso tulee jäädyttää olemassa olevalle tasolle.

o           Investointien tuotot tulee käyttää investointien maksamiseen.

o                 Kehityksen huomioitava luonto, ekologinen kompensaatio.

 

Minun teemani - maapallon sininen toimija

Verotaso tulee jäädyttää olemassa olevalle tasolle

Jokainen käytetty euro vaikuttaa luontoon ja näin olemassa oleva verotaso tulee jäädyttää nykytasolle. Jäädytyksellä suojataan jo hyvän palvelutason omaavassa Pirkkalassa kulutuksen lisääntymistä ajanjaksolle, jolloin selvitetään kunnan toimintojen kokonaisvaikutukset luontoon eli ekologisuuteen. Hyvää palvelua ei saada paremmaksi pienellä rahalla, joten hyöty nähden haittoihin on pieni. Sisällön kehittäminen ja uusien toimintatapojen löytäminen on ratkaisevammassa asemassa. Jäädytys ei tarkoita, etteikö veroja voitaisi laskea niin todetessamme, kaikki rahan tuhlaus on luontoa vastaan.

Investointien tuotot tulee käyttää investointien maksamiseen

Investointien tuotot kuten kaavoitus ja maanmyynti tulot tulee käyttää palveluinvestointeihin kuten päiväkotien, koulujen, vanhusten asumisen ja liikennöintialustojen ylläpitoon ja rakennusvelan maksamiseen. Nykyään tätä tuloa käytetään paikkaamaan kunnan käyttötalouden menoja.
Mikä olisi enemmän yli luonnonvarojen elämistä kuin tämä? Kunnan käyttötalousmenot tulee suhteuttaa käytettävissä olevaan tuloon, joka lasketaan ekologisesti kestäväksi. Kun pääsemme ekologisesti kestävään budjettiin, kunnan lähiluontoa ei tarvitse tuhota elämiseen.

Kehityksen huomioitava luonto, ekologinen kompensaatio

Olemassa oleva palvelutarjonta tulee inventoida ja niiden muutokset, uusien kohteiden kehitys tai rakentaminen tulee huomioida aina luonnon tasapainon kautta. Tähän käytetään ekologista kompensaatiota. Pirkkalan tulee kasvavana ja maa-alaisesti pienenä kuntana huomioida ekologinen kompensaatio, jossa kompensaatio voidaan huomioida kuntarajojen ulkopuolella. Luonto on kokonaisuus, joka ei huomioi ihmisten rajoja.

 

Maapallon sininen ajattelija,

Niilo Rautionmaa, kuntavaaliehdokas Pirkkala (kok)

Ulkoalueiden ja reitistöjen laatu Pirkkalassa

Kuntalaisten esille nostamia asioita Pirkkalan virkistys- ja ulkoliikuntapaikoista.

Pirkkalassa on mahdollistettu monimuotoinen liikkumisen reitistö, ulkokenttiä on kattavasti kunnan alueella ja kuntoilupisteitä on lisätty kiitettävästi.

Ulkoiluun ja liikuntaan panostetulla eurolla ei ole merkitystä, jos mahdollisuuksia ei tavoiteta, löydetä tai niiden käyttö ei ole miellyttävää.

Perusasiat on kuntaan jo rakennettu ja näin olemassa, jää huolehdittavaksi vielä ylläpito, opastus, tiedotus ja kohteiden tavoittaminen, että myös niiden paikoitus mahdollisuudet.

Ylläpidon helpottamiseksi ja turvallisuuden sekä käyttömukavuuden lisäämiseksi tulee ulkoilureiteille ja ulkoliikunta paikoille määrittää laatutaso mistä selviää huolto, opastus (esimerkiksi reittikartat ja liikennemerkit), pintojen tasaisuus, materiaali ja joustavuus. Näistä saadaan aikaiseksi ylläpidon tavoite. Hyväksytty MAL4 sopimus antaa mahdollisuuden hakea valtionavustusta kevytväylien ylläpidon kunnostukseen.

Määrittelyn ja sen mukaisen toteutuksen avulla saadaan kunnan ulkoilupalveluiden taso ja imago parannettua. Kuntalainen saa odottamaansa palvelua verorahoilleen ja ulkoilija pystyy valitsemaan omalle liikunnalleen sopivimmat reitit ja paikat. Toimet ovat pieniä tuomaan tyytyväsyyttä ja näin parempaa mieltä liikkujalle.

Haluamme selvityksen, miten Pirkkalan yhdyskuntapalvelut tulee toteuttamaan yllä mainitut asiat ja miten niitä kehitetään? Oletuksena on, että alueiden kunnossapito resurssi ja kustannus on otettu huomioon jo toteutusvaiheessa ja sisältyvät näin ollen olemassa olevaan budjettiin.

Valtuustoaloite 25.1.2021

Niilo Rautionmaa, valtuutettu

Pirkkalan mahdollisuus säilyä elinvoimaisena

Piirtäjä Mikko Hakala

Pirkkalan mahdollisuus säilyä elinvoimaisena

Pirkkalan sijainti on aina ollut kuntamme elinvoiman valtti. Tätä hyödyntäen on kuntaa rakennettu viimeiset vuosikymmenet. Kehitys on tuonut vaurauden kuntaamme ja saatavilla olevat erinomaiset palvelut.

Ulkoiset rajat ovat pienessä kunnassa kuitenkin pitkän kasvun näkökulmasta lyhyet. Pysyäkseen elinvoimaisena alueena Pirkkalan tuleekin kehittyä sisäisesti. Onneksi sijaintimme on edelleen mahdollisuutemme toteuttaa elinvoimaista tulevaisuutta.

Kuluneen valtuustokauden aikana on valtuusto luonut strategisen yleiskaavan Pirkkalan tulevaisuuden kehittämiseksi. Sen sisältä löytyvät parhaat mahdollisuudet elinvoimaan jatkuvuuteen. Monen erinomaisen kohdan joukosta nostan esille lähitulevaisuuden tärkeimmät päätökset koko kunnan tulevaisuuden kannalta.

Ne ovat keskustan kehittäminen, Pirkkalan Sydämen rakentaminen Naistenmatkanlahteen, Loukonlahden laajennuskaava ja raitiotie Pirkkalaan. Nämä yhdessä luovat ytimen minkä varaan Pirkkalan tulevaisuus rakentuu.

Keskustan kehittäminen on jo alkanut keskuskorttelin rakentamisella. Tämä on hyvä alku. Keskustan kehittämisen valiokunta teki esityksen Suupantien pohjoispuolen tulevaisuudesta. Suupantien ja Naistenmatkantien välinen alue kiinteistökehitykselle. Ajatuksena siirtää tori Naistenmatkantien päälle ja käyttää vanhan keskustan rakennusoikeudet tehokkaasti sekä tasokkaasti. Elinvoimaa ei synny tai säily ilman ihmisiä. Ihmiset tarvitsevat palveluita ja yritykset tuovat palvelut heille.

Uutena alueena Pirkkalan Sydän, tämä syntyy Naistenmatkanlahden uuden sataman ja torikannen välille. Tasokkaasti rakennettu asuin-, työskentely- ja palveluiden alue tulee olemaan ainoa ”urbaani” osa Pirkkalaa, aivan lehmä- ja hevoslaitumien vieressä sekä Virkaniemen virkistysaluetta. Torikannen alle tulee raitiotien jo linjattu ensimmäinen päätepysäkki ja keskusta tarjoaa rakenteellista pysäköintitilaa. Tähän solmukohtaan sijoittuu palvelut arjen ja vapaa-ajan tarpeisiin.

Puistomaisuus on tärkeä säilyttää ja sen vuoksi pientaloalue muutaman sadan metrin päähän tulevasta raitiotielinjasta on ihanteellinen Loukonlahdessa. Alueellisesti Loukonlahti ja Killo ovat eriytyneet palvelurakenteen muutoksessa, niin kehitys antaa alueelle mahdollisuuden lähipalveluiden uudelleen kehittymiselle.

Puistoista, kävely- ja virkistysreiteistä tulee pitää hyvää huolta, jotta tulevaisuuden Pirkkala on myös viihtyisä alue elää.

Raitiotie on Pirkkalan tulevaisuuden ”kultaketju”. Kultaketju - sen avulla kiinnitymme pysyvään vilkkaaseen liikenneverkkoon Suomen toiseksi suurimmalla talousalueella. Yhteyden on ehdottomasti oltava suora, ilman vaihtoja Tampereen keskustaan. Tämä toimii takeena kehitykselle, mikä tarvitaan, että Pirkkala pysyy elinvoimaisena mukana muuttuvassa maailmassa. Liikkumisen selkeys on elinvoiman pohja ja se tarkoittaa asukkaita, työpaikkoja, yrityksiä, palveluita ja elämisen helppoutta.

Niilo Rautionmaa, kunnanvaltuutettu (kok), ympäristöterveys lautakunnan puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas 2021